Neljä syytä panostaa painettuun opetusaineistoon digitaalisen sijaan

Käymme läpi neljä syytä, miksi yritysten, organisaatioiden ja viranomaisten kannattaa panostaa painettuun opetusaineistoon ja miten saada aineisto näkyviin opettajille ja oppilaille. Onko teillä jo valmista aineistoa, jonka haluatte saada opettajien tai oppilaiden tietoon ja käyttöön?

1. Painetut tekstit parantavat lukemisen ymmärtämistä.

Useissa eri maissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset, jotka lukevat näytöltä, lukevat yleensä nopeammin verrattuna niihin, jotka lukevat saman tekstin paperilta. Vuonna 2017 Saksassa tehdyssä tutkimuksessa (1) tarkastellaan, mikä merkitys lyhyemmällä lukuajalla voi olla luetun ymmärtämiselle.
Tutkimuksessa noin 3000 oppilasta 1.–6. luokalta osallistui lukukokeeseen, jossa lukuaika oli rajoitettu. Osa ryhmästä luki tekstin tietokoneen näytöltä ja toinen osa luki saman tekstin paperilta. Sen jälkeen oppilaiden piti vastata kolmeen kysymykseen: Selitä tekstin ydin, luettele joitain tekstin pääkohtia ja kerro muita asiaankuuluvia faktoja.

Tuloksena oli, että ne, jotka lukivat näytöltä, suorittivat lukutestin lyhyemmässä ajassa. Lukemisen tarkkuus kuitenkin kärsi, ja he tekivät enemmän virheitä verrattuna niihin, jotka lukivat paperilta.
Oppilaat, jotka lukivat paperilta, sisäistivät tekstin sisällön paremmin ja tuloksena oli syvempi lukemisen ymmärtäminen. Siitä osoituksena he:

• Pystyivät kertomaan useista tekstin pääkohdista
• Muistivat useampia tekstin osia
• Pystyivät yhdistämään tekstin osat toisiinsa

Tutkimuksen laatijoiden päätelmä oli, että jos tavoitteena on korkea lukemisen ymmärtäminen, niin lukuvälineellä on merkitystä (1).

2. Painetut tekstit lisäävät muistiin tallentuvan tekstin määrää.

Painetut tekstit eivät vain paranna lukemisen ymmärtämistä, vaan ne myös auttavat meitä muistamaan enemmän tekstin sisällöstä, verrattuna näytöltä lukemiseen. Vuonna 2017 Espanjassa ja Norjassa tehdyssä tutkimuksessa (2) kolme tutkijaa tutki, voiko tekstin väri, muoto tai lukemiseen liittyvä tunne pitää asiat paremmin lukijan muistissa. Jälkimmäinen tunnetaan haptisena kokemuksena, ja esimerkki haptisesta kokemuksesta on, kun muistamme jotain kirjan lopusta siksi, että "tuntuu", että kirjassa on enää vähän sivuja jäljellä.

Tutkimuksessa oli mukana 101 yliopisto-opiskelijaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä luki neljä tekstiä paperilta A4-dokumenteista, kun taas toinen ryhmä luki samat tekstit eri muodoissa:

• Yksi luku oppikirjasta
• Pääkirjoitus päivälehdestä
• Blogiteksti lukulaitteelta
• Artikkeli tieteellisestä aikakauslehdestä

Tuloksena oli, että ne opiskelijat, jotka lukivat tekstit neljässä eri muodossa, muistivat paremmin, kuka oli sanonut mitä, pystyivät nimeämään useampia erityisiä viitteitä tekstistä ja loivat suuremmassa määrin oman ymmärryksen teksteistä. Tutkimuksen laatijoiden päätelmä tutkimuksesta oli, että haptisella kokemuksella oli merkitystä sekä tekstin sisällön paremmalle muistamiselle että eri tietolähteiden erottamiselle (2). 

3. Nuoret kohtaavat useammin ongelmia digitaalisten oppimateriaalien kanssa verrattuna painettuihin.

Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa nimeltä "Nuorten näkemykset oppimateriaaleista" tutkitaan, miten nuoret käyttävät oppimateriaaleja, miten he suhtautuvat niihin ja mitä ongelmia tai seurauksia eri oppimateriaalien käytöstä on. Tutkimuksen on laatinut Ungdomsbarometern. Tutkimuksen 1011 vastaajaa ovat peruskoulun ja lukion oppilaita iässä 15–21 vuotta (3).

Tutkimus korostaa, että yhdeksän kymmenestä oppilaasta pitää oppimateriaaleja tärkeinä, ja lähes puolet pitää niitä erittäin tärkeinä. Toisaalta toinen mielenkiintoinen asia, jonka tutkimus nostaa esiin, on se, että oppilaat kohtaavat useammin ongelmia digitaalisten oppimateriaalien kanssa verrattuna oppikirjoihin. Neljä viidestä oppilaasta on jossain vaiheessa kohdannut ongelmia digitaalisten oppimateriaaliensa kanssa. Tytöt kokevat ongelmia suuremmassa määrin kuin pojat (3).

4. Opettajat käyttävät painettuja oppimateriaaleja laajemmin.

Nykyajan opettajilla on kiire huolehtia kaikesta. Heidän on annettava arvosanoja, tehtävä arviointeja, pidettävä kehityskeskusteluja, vastattava sähköposteihin ja mikä tärkeintä, opetettava. Jotta he voivat toteuttaa opetustaan, he tarvitsevat opetusaineistoa. Vuoden 2014 Lärarnas riksförbundin (Ruotsi) tekemässä tutkimuksessa (4) voidaan nähdä, kuinka usein opettajat käyttävät erilaisia oppimateriaaleja.

Useimmiten käytetään omatekoista materiaalia, painettuja oppimateriaaleja ja muiden opettajien materiaaleja. Tutkimus osoittaa myös mitä opettajat kaipaavat, ja siellä uudet oppikirjat aiheeseen liittyen ovat ylimpänä (4).

Mikä on Subjectaid.fi? 

Subjectaid.fi varastoi, markkinoi, pakkaa ja toimittaa yritysten, viranomaisten ja organisaatioiden tekemää aineistoa eri asteen kouluihin ympäri Suomea. Subjectaid.fi:n jäseniä ovat opettajat ja muut koulun henkilökuntaan kuuluvat. Tämä tekee palvelustamme vahvan linkin koulun ja elinkeinoelämän välillä.

Miksi yritysten, viranomaisten tai organisaatioiden tulisi jakaa kouluihin ja opetukseen sopivaa aineistoaan Subjectaid.fi:n kautta?

• Subjectaid.fi on opettajien keskuudessa laajalti tunnettu sivusto 
• Subjectaid.fi:llä on suuri jäsenrekisteri, jotka säännöllisesti vierailevat verkkosivustolla löytääkseen uusia ja sopivia opetusaineistoja opetukseensa
• Subjectaid.fi tarjoaa kokonaisvaltaisen palvelun. Varastoimme, markkinoimme, pakkaamme ja toimitamme aineistonne kouluille
• Hoidamme aineistonne markkinoinnin. Markkinointikanaviamme ovat mm. uutiskirje, sosiaalinen media ja painetut kuvastot (kaksi kertaa vuodessa).
• Teillä on mahdollisuus lisätä digitaalista lisäaineistoa ja esimerkiksi Kahoot-pelejä painetun aineistonne yhteyteen
• Saat kauttamme palautetta aineistostanne, jäseniltämme jotka ovat sitä tilanneet

Onko teillä mahdollisesti valmista kouluihin ja opetukseen sopivaa materiaalia, jonka haluatte saattaa kouluille? Ottakaa yhteyttä Subjectaid.fi:hin ja tehkää materiaalinne näkyväksi opettajille jo tänään! Oletteko kiinnostuneita tietämään enemmän siitä, miten voimme auttaa teitä tavoittamaan Suomen koulut? Ottakaa yhteyttä asiakaspalveluumme: info@subjectaid.fi tai puh: 09 5840 0500 niin ohjaamme teidät eteenpäin. Odotamme yhteydenottoanne ja autamme teitä mielellämme tavoittamaan huomisen aikuiset!

LÄHTEET
1. Lenhard W, Schroeders U, Lenhard A. Equivalence of Screen Versus Print Reading Comprehension Depends on Task Complexity and Proficiency. Discourse Processes. 2017;54(5-6):427-455. DOI: https://doi.org/10.1080/0163853X.2017.1319653
2. Salmerón L, Gil L, Bråten I. Effects of Reading Real versus Print-Out Versions of Mutiple Documents on Student’s Sourcing and Integrated Understandning. Contemporary Educational Psychology. 2018;52(1):25-35. DOI: https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2017.12.002
3. Läromedelsförfattarna. Ungas syn på läromedel [Internet]. Läromedelsförfattarna;2021. [citerad 2021-07-29]. Hämtad från: https://www.laromedelsforfattarna.se/globalassets/dokument/paverkan-opion/ungdomsbarometern-2021---laromedelsforfattarna---ungas-syn-pa-laromedel.pdf
4. Lärarnas riksförbund. Lärarna om läromedlen [Internet]. Lärarnas riksförbund;2014. [citerad 2021-07-29]. Hämtad från: https://www.lr.se/opinion--debatt/undersokningar/2014/2014-11-20-lararna-om-laromedlen